Suomen Salibandyliiton valmennuskoulutusjärjestelmä

Suomen Salibandyliiton valmennuskoulutusjärjestelmä perustuu kansallisiin ja kansainvälisiin linjauksiin. Suomen Salibandyliiton koulutusjärjestelmä on viisiportainen.

Tasojen I-III toteutuksesta vastaa Suomen Salibandyliitto. Tason I valmentajakoulutukset toteutetaan alueellisesti lähellä valmentajan omaa toimintaympäristöä. Tasojen II-III valmentajakoulutukset järjestetään valtakunnallisesti SSBL:n valmennuskeskuksessa Eerikkilän Urheiluopistolla.

Tason IV koulutus (VAT) on ammatillisen tason koulutusta, jota järjestävät Suomen suurimman urheiluopistot. Suomen Salibandyliitto on tehnyt yhteistyötä Eerikkilän Urheiluopiston järjestämällä VAT: lla. VAT-opinnot voi integroida SSBL:n tason III Huippuvalmentajakoulutukseen (HVK). Näin valmentaja voi suorittaa yhdistelmäkoulutuksena VAT: n ja HVK: n. Tähän tulee varata runsaasti opiskeluaikaa.

Viidennen tason opinnot voi suorittaa Jyväskylän Yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa, joissa on mahdollisuus lukea pääaineena Valmennus- ja testausoppia sekä Liikuntapedagogiikkaa.

Tasojen I – III valmennuskoulutuksen kehityshanke

Suomen Salibandyliitto on tehnyt laajamittaisen kehitystyön ja uudistuksen tasojen I- III valmentajakoulutuksessa. Lähtökohtana uudistukselle on valmennusosaamisen, tiedon ja taidon kasvattaminen seurajoukkueissa. I - III-tasojen toimintatavat tukevat entistä paremmin nykyistä oppimiskäsitystä, joka näkyy lisääntyneenä opiskeluna omassa toimintaympäristössä käytännön valmennustyössä. Oleellista on kokemuksellisen oppimisen tehostaminen ja hyödyntäminen valmennustoiminnan kehittämisessä. Itsearviointi ja reflektointi on kehittymisen kulmakiviä. Oman valmennustiedon ja – taidon sekä siitä juonnetun yksilön ja joukkueen kokonaisvaltainen kehittyminen nostetaan koulutustoiminnan keskeiseksi tavoitteeksi.

Valmennus- ja koulutustoimintaa on kehitetty niin, että urheilijan uran eri vaiheiden (lapsuus-, nuoruus- ja aikuisvaihe) avaintekijät ja painopisteet huomioidaan entistä paremmin. Tason I Salibandyvalmentajakoulutuksen (SBV1) sisällöt ja toimintatavat antavat valmentajalle valmiuksia kehittää lapsuusvaiheen pelaajia ja urheilijoita. Tason II, Salibandyvalmentajakoulutus (SBV2), avaintavoite on antaa valmiuksia nuoren urheilijan määrällisen ja laadullisen harjoittelun toteutukselle sekä tukea nuoren urheilijan kasvua ja kehitystä kannustavalla otteella. Tason III Huippuvalmentajakoulutus (HVK) keskittyy urheilu-uran aikuisvaiheen valmennustoimintaan. Valmennustoiminnan avaintavoitteena on kasvu urheilijana / ihmisenä ja oman potentiaalin ulossaanti vahvuuksien kautta.

Koulutusprosessissa tiedosta osaamiseen

Uudistusten myötä tasojen I – III valmentajakoulutukset ovat koulutus- ja oppimisprosesseja. Valmentajan tulee tietää ja ymmärtää valmennuksen eri osa-alueiden asioita. Prosessin edetessä teoriatieto jalostuu kokemusten myötä käyttötiedoksi. Näin valmentaja osaa soveltaa hankittua tietoa ja tavoitteena koulutusprosessin lopussa on, että valmentaja hallitsee omassa valmennustyössään urheilijan kokonaisvaltaisen kehittämisen.
Tietää–kategoria tapahtuu sähköisessä oppimisympäristössä, johtuen kohtaamiskoulutuksen eli lähijaksojen rajallisesta määrästä. Oppimisympäristönä toimii Sami Hyypiä Akatemian EeNet, joka on räätälöity Salibandyliiton koulutus- ja valmennustarpeisiin. EeNettiin luodaan kattava materiaalipankki: opiskeltavia aineistoja, tilastoja ja videoleikkeitä ottelu- ja harjoitustilanteista sekä linkkejä valmentajalle tärkeisiin tietolähteisiin.
Näin valmentajat ohjataan hakeutumaan omatoimisesti oleellisen tiedon äärelle.

Osaaminen ja hallinta kehittyvät prosessin edetessä ja käytännön valmennustyön kautta. Tasolla I uusi valmentaja hallitsee yhden jakson ja erityisesti yhden laadukkaan harjoituskerran. Kolmitasoisen koulutuksen edetessä valmentaja kykenee vähitellen toteuttamaan jokaisessa harjoituksessa koulutuksen mukaisia toimenpiteitä ja kehittämään urheilijoita pitkällä tähtäimellä

Kokemustieto – osaaminen syntyy vain kokemusten kautta

Arviointi on oleellinen osa valmentajakoulutusta. Osaaminen syntyy vain kokemusten kautta, mutta pelkkä kokemus ei riitä vaan sitä tulee reflektoida. Reflektioon liittyy itsearviointi -> itsearviointitaito ja sen kehittäminen valmentajakoulutuksen aikana.

Käytännössä edellä mainittu tarkoittaa, että koulutusprosessissa mukana olevalla valmentajalla on käytännön valmennustyössä mukana tietoista ohjausta. Tasolla I ja II käytännön toimintaa seuraa ja ohjaa SSBL:n kouluttaja, joka toimii tiedon antajana, mutta ennen kaikkea ”sparraajana”. Avainasia on kuitenkin, että valmentaja saa palautetta ja ohjausta viikoittain arkipäivän valmennustilanteissa. Tässä tilanteessa valmentajan tukena ja ohjauksessa voivat olla ”kentän” ja seuran osaavat kokeneemmat valmentajat. Tasolla III (HVK) valmentajalla tulisi olla omassa toimintaympäristössä mentor – tyyppinen ohjaaja.

Tällä uudistetulla toimintatavalla pyrimme rakentamaan seuroihin uutta mentoroinnin tapaista toimintamallia, jossa valmentaja saa palautetta ja osaa myös ottaa sitä vastaan. Hyvässä hengessä tapahtuvaa ohjausta ja sparrausta, mikä motivoi valmentaja arkipäivän haasteissa ja valmennustilanteissa.

Valmennuskoulutuksen lähtökohtia ja tavoitteita

  • Kehitetään lapsuus-, nuoruus- ja aikuisvaiheen valmennus- ja koulutustoimintaa huomioiden urheilijauran painopisteet ja avaintekijät
  • Ydinajatuksena yksilökeskeinen valmennusfilosofia, jossa kehittämisen keskiössä ovat yksilö, joukkue ja seura
    • Pelaajien kokonaisvaltainen kehittäminen ja kehittymisen seuranta 
    • Laadukas seuravalmennus <-> SSBL:n pelaajapolku, Akatemiavalmennus, Maajoukkuetoiminta 
  • Valmentajakoulutuksen vaikuttavuus ja valmennusprosessien hallinta kokonaisvaltaisen oppimisen näkökulmasta
    • Prosessikoulutukset tasoilla I – III (2013 -> )
  • Nykyaikaisen tekniikan hyödyntäminen valmennuksessa, valmentajakoulutuksessa sekä seurojen kehittämisessä

Valmentajakoulutuksen toimintatavat tasoilla I-III

Avainasemassa on valmentaakoulutuksen vaikuttavuus ja valmennusprosessin hallinta kokonaisvaltaisen oppimisen näkökulmasta.

  • Tietää / ymmärtää
    • Sähköinen oppimisympäristö, EeNet
    • Valmistautuminen kohtaamiskoulutuksiin / lähijaksoihin perusasioiden hallinnasta <- omista haasteista
  • Osaa / hallitsee
    • Kohtaamiskoulutus -> Etäjaksot <- Etäjaksot käytännön valmennustoiminnassa
    • Käytännön valmennustoiminnan lähdöt -> valmennustyössä oppiminen <- reflektio -> Itsearviointia ja sen kehittäminen
    • Kouluttajan aktiivinen ohjaus koulutusprosessin aikana lähijaksoilla ja valmennustoiminnan näytöissä sekä valmentajan toimintaympäristön osaavien ja kokeneempien valmentajien ohjaus

Valmentajakoulutuksen painopistealueet tasoilla I - III

Tason I Salibandyvalmentajakoulutus | SBV1

  • Tason I valmentajakoulutuksen painopisteenä on antaa valmiudet valmentajalle yksittäisen harjoituksen sekä yhden harjoitusjakson (4 – 8 viikkoa) suunnitteluun ja toteutukseen.
  • Koulutuksessa käsitellään yksittäisen harjoituksen sekä harjoitusjakson arkipäivän avainasioita lapsuusvaiheen (0-12/15-vuotiaat) valmennustoiminnassa, joka tukee lapsen kokonaisvaltaista kehittymistä.

Tason II Salibandyvalmentajakoulutus | SBV2

  • Tason II valmentajakoulutuksen painopisteenä on antaa valmiudet valmentajalle urheilijan/urheilijoiden/joukkueen kehittämiseen yhden vuoden aikana.
  • Koulutuksessa keskitytään nuoruusvaiheen (12/15 – 17/20-vuotiaat) valmennustoimintaan. Nuoruusvaiheen avainasioita ovat määrällinen ja laadullinen harjoittelu sekä kasvu ihmisenä ja urheilijana.

Tason III Huippuvalmentajakoulutus | HVK

  • Tason III valmentajakoulutuksen painopisteenä on auttaa valmentajaa kehittämään urheilijaa/urheilijoita/joukkuetta sekä itseään kokonaisvaltaisesti pitkällä tähtäimellä.
  • Koulutuksessa käsitellään koulutukseen osallistuvien arkipäivän valmennustilanteita ja haasteita